Yleisurheilun EM-kisat Roomassa 2024. Budjetti 24 miljoonaa euroa, josta valtio, maakunta ja kaupunki kuittasivat 14 miljoonaa.
Münchenin monilajiset EM-kisat 2022. Budjetti 130 miljoonaa euroa, josta valtio, osavaltio ja kaupunki kustansivat 100 miljoonaa.
Yleisurheilun EM-kisat Birminghamissa 2026. Budjetti 35 miljoonaa euroa, josta valtion ja aluehallinnon piikkiin menee noin 18 miljoonaa.
Arvokisat missä tahansa totalitaristisessa maassa: ei sellaisia kiusallisia asioita kuin budjettiseurantaa, yhteiskunnan maksuosuus 100 prosenttia.
Siinä hieman kansainvälistä perspektiiviä niille, joiden kupin pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen kehysriihipäätös sai alkuviikosta pahan kerran nurin. Ensi keväänä vaihtuva hallitus päätti viimeisessä kehysriihessään tukea Urheiluliiton EM-kisahanketta kahdella miljoonalla eurolla ja ”ehdollisesti” jopa 10 miljoonalla, jos Helsingille yleisurheilun EM-kisat ensi maaliskuussa myönnetään.
Jos Helsinki saa kisat, olisi hyvin mielenkiintoista seurata, miten väistyvän kokoonpanon lupaus sitoo seuraavaa hallitusta budjettiteknisesti tai poliittisesti.
Ministeriön nappikauppa
Muun urheilukentän ja poliittisen opposition tuohtumusta ei kokonaan selittänyt Urheiluliiton saama summa, vaan rata- ja kenttäurheiluväen härskiksi luonnehdittu menettelytapa. Urheiluliitto vei luottamusjohtonsa ja EM-projektipäällikkönsä Harri Halmeen – maan verkostoituneimman urheilukabinettien jonglöörin – johdolla asiansa suoraan ja Suomessa historiallisesti hallituksen budjettikäsittelyyn.
Liitto sivuutti nappikauppana pitämänsä opetus- ja kulttuuriministeriön prosessin, josta tähän asti Suomessa on jaettu kaikki urheilun tapahtumatuet. Ministeriö on jakanut tukea noin 30:lle kansainväliselle urheilutapahtumalle yhteensä kaksi miljoonaa euroa vuodessa.
Hurskastelua vailla vertaa
Urheiluliitosta jopa lausuttiin, että päätös viedä asia suoraan kehysriiheen perustui vilpittömään haluun jättää muille tästä potista enemmän. Kyse on hurskastelusta vailla vertaa.
Vaikka hallituksen päätös tasaveroisuuden näkökulmasta ei kestäisi minkäänlaista tarkastelua, Urheiluliittoon kritiikkiä on sinänsä turha kohdistaa. Urheilu on veristä kilpailua myös järjestöjen, lajien ja hankkeiden välillä, ennen kaikkea rahasta. Moraalinen rima heilui, mutta jäi kannattimilleen.
Jos kehysriihen toimintamallista tulisi pysyvä kaikille merkittäville arvokisaprojekteille – mikä talousrealiteetit huomioiden ei ole todennäköistä – Urheiluliiton puskemasta ennakkopäätöksestä hyötyisi koko urheilun kenttä.
Mikäli Helsingin EM-projektin anomukset julkisista avustuksista toteutuisivat täysimääräisinä, ne kattaisivat noin 30 miljoonan euron budjetista noin puolet eli kilpailisivat suunnilleen samassa sarjassa kuin tämän tekstin alussa mainitut arvokisat.
Vaikka hallitus suomalaisittain toimi poikkeuksellisella tavalla, voi yhtä lailla todeta, että se vasta nyt siirtyi samalle lähtöviivalle, jolta arvokisoista kilpailevat verrokkimaat ja -kaupungit ovat startanneet jo pitkään. Mahdollisimman runsas julkinen rahoitus on tärkeä kriteeri, kun kansainväliset lajiliitot myöntävät arvotapahtumiensa järjestelyoikeuksia.
Kyse on valinnoista
Siitä saa pitää tai olla pitämättä, mutta se on pelin henki. Kyse on valinnoista, kuten kaikessa muussakin elämässä.
Vaikka yleisurheilun EM-kisat saisivat valtiolta 10 miljoonaa, ei Suomi kisoista tappiolle jäisi. Kansainvälisesti pienten suomalaisten lajiliittojen hartiat ovat kuitenkin liian kapeat kantamaan yksin kaikkia taloudellisia riskejä.
Kisoista laadittuihin taloudellisiin ”vaikuttavuusarvioihin” kannattaa toki suhtautua kriittisesti. Noin 700 000 asukkaan Helsingin EM-kisojen taloudellinen vaikutus olisi kuulemma 86 miljoonaa, mutta miljoonakaupunki Birminghamin mittelöiden vain 39 miljoonaa euroa.
Hallituksen viimeaikaiset, urheiluun liittyvät rahoituspäätökset ovat osoitus siitä, että pienten piirien Suomessa merkitsee myös se, kuka veronmaksajien rahaa on hankkeisiin pyytämässä.
Entinen huippupoliitikko ja Helsingin ex-pormestari Jan Vapaavuori aloitti lokakuussa 2024 Helsinki Garden -areenahankkeen hallituksen puheenjohtajana. Puoli vuotta myöhemmin hallitus myönsi projektille 35 miljoonan euron rahoituksen.
Halme tuli Urheiluliittoon EM-projektipäälliköksi noin 2,5 vuotta sitten. Euroissa laskien hän on jo nyt 95-vuotiaan liiton historian tuottoisin rekrytointi.
