Kangaslampi
| Kangaslampi | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Varkaus |
|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Lääni | Itä-Suomen lääni |
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
| Kuntanumero | 212 |
| Hallinnollinen keskus | Kangaslammin kirkonkylä |
| Perustettu | 1896 |
| – emäpitäjä | Rantasalmi |
| Kuntaliitokset | Osa Rantasalmesta (1927) |
| Liitetty | 2005 |
| – liitoskunnat | Varkaus Kangaslampi |
| – syntynyt kunta | Varkaus |
| Pinta-ala | 412,96 km² |
| – maa | 298,84 km² |
| Väkiluku | 1 594 [1] (31.12.2004) |
| – väestötiheys | 5,38 as./km² |
Kangaslampi (aiemmin myös Vesikansa[2]) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pohjois-Savossa. Kunta liitettiin Varkauden kaupunkiin vuoden 2005 alussa.
Kangaslammin naapurikunnat olivat Enonkoski, Heinävesi, Joroinen, Leppävirta, Rantasalmi ja Varkaus.
Vuoden 2002 alussa Kangaslampi siirtyi Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Savon maakuntaan. Vuonna 2004 kunnassa asui 1 611 ihmistä ja sen pinta-ala oli 412,96 km² josta 114,12 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 5,38 asukasta/km². Vuoden 2005 alussa Kangaslammin kunta liittyi Varkauden kaupunkiin. Kunta oli perustettu vuonna 1896.
Kangaslammin koulu oli pieni, Kangaslammin kirkonkylällä toimiva alakoulu, joka lakkautettiin vuoden 2024 syyslukukauden alussa[3], ja jonka pihapiirissä toimii Kangaslammin kirjasto ja yhteispalvelupiste. Kangaslammin kirkko on Kaj Michaelin suunnittelema pieni kirkko vuodelta 1973. Kangaslammin koti- ja koulumuseo esittelee paikallista historiaa.
Härkämäen observatorio sijaitsee Kangaslammilla. Observatorio valmistui vuonna 2004. Observatoriolla on muun muassa havaittu supernovia (ensimmäiset löydöt Suomessa), eksoplaneettoja, asteroideja ja komeettoja.
Kangaslammista käytettiin vuoteen 1869 saakka nimeä Vesikansa.[4][5]
Kangaslammin nimikkoruoaksi valittiin 1980-luvun alkupuolella juustopaisti: ruskistettua sianlihaa sekoitetaan ternimaitoon ja keitetään sakeaksi.[6]
Kangaslampi sijaitsee Järvi-Suomen sydämessä. Sen alueella on muun muassa osa Haukivedestä sekä Palvalahti ja Heinäjärvi.[7]
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harjuranta, Hevonlahti, Kangaslampi, Palvalahti, Rauhamäki, Viljolahti.
Hallinto ja politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Kangaslammin kunnanvaltuusto
Kangaslammin kunnanvaltuustossa oli 17 paikkaa. Valtuuston viimeisellä kaudella vuosina 2001–2004 paikoista yhdeksän oli keskustan hallussa, viisi sosiaalidemokraateilla ja loput kolme kokoomuksella.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2004 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Jaakko Forsman et al.: ”Kangaslampi”, Iso Tietosanakirja V, s. 1295. Helsinki: Otava, 1933.
- ↑ Itä-Suomen aluehallintoviraston lukuvuositiedote 2024–2025 | Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket www.sttinfo.fi. Viitattu 9.1.2026.
- ↑ toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. 18. painos. Helsinki: WSOY, 1958.
- ↑ Ikonen, Antti: Kangaslampi, historiaa kivikaudelta 2000-luvulle, s. 86. Kangaslampi: Kangaslampi-seura, 2009. ISBN 978-952-92-6333-2
- ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Palvalahti, vakavesi, Varkaus. Viitattu 26.1.2022.
- ↑ Tilastokeskus StatFin tietokanta: Puolueiden kannatus vaalivuosittaisella kuntajaolla kuntavaaleissa, 1976-2025: Valittujen lukumäärä Viitattu: 20.9.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kangaslampi Wikimedia Commonsissa
