Siirry sisältöön

Leppävirta

Wikipediasta
Leppävirta

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°29′30″N, 027°47′15″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Varkauden seutukunta
Kuntanumero 420
Hallinnollinen keskus Leppävirran kirkonkylä
Perustettu 1639
Kokonaispinta-ala 1 519,64 km²
72:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 1 136,26 km²
– sisävesi 383,38 km²
Väkiluku 8 924
108:nneksi suurin 31.12.2025 [2]
– väestötiheys 7,85 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 12,9 %
– 15–64-v. 53,5 %
– yli 64-v. 33,6 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 96,8 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 3,1 %
Kunnallisvero 8,4 %
216:nneksi suurin 2026 [4]
Kunnanjohtaja Matti Raatikainen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2025–2029[5]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • PS
 • KD
13
7
2
2
2
1
www.leppavirta.fi

Leppävirta on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan eteläosassa. Kunnassa asuu 8 924 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 519,64 km², josta 383,38 km² on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 7,85 asukasta/km².

Leppävirran kunnantalo.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävirta erotettiin omaksi pitäjäkseen vuonna 1639, kun Kuopion pitäjä jaettiin kahtia.[6]

Leppävirta kuului Joroisten, Juvan ja Rantasalmen ohella Savon kartanovyöhykkeeseen. Kartanoiden mailla sijaitsi runsaasti torppia ja mäkitupia. Kartanoiden omistajasuvut muodostivat ruotsinkielisen yläluokan.[7]

Leppävirran reitti houkutteli jo 1300-luvulla eräretkeläisiä seudulle. Nykyisinkin sama reitti palvelee sekä rahti- että henkilöliikennettä Saimaan kanavan kautta Suomenlahdelle.lähde?

Leppävirralla oli sahoja ja Hackman-yhtiöiden Sorsakosken metallitehdas. Vuonna 1918 Leppävirralla ja Varkaudessa oli punainen saareke valkoisen Suomen keskellä.[7]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävirta sijaitsee Pohjois-Savossa, entisen Kuopion läänin ja myöhemmän Itä-Suomen läänin alueella, 5-tien ja Saimaan syväväylän varrella.

Rantaosayleiskaava-alueet: Suvasvesi 240 neliökilometriä, Unnukka 136 neliökilometriä, Sorsavesi 66 neliökilometriä

Leppävirran naapurikunnat ovat Heinävesi, Joroinen, Kuopio, Pieksämäki, Suonenjoki, Tuusniemi ja Varkaus. Entisiä naapurikuntia ovat Pieksämäkeen liitetty Jäppilä, Varkauteen liitetty Kangaslampi sekä Kuopioon liitetyt Kuopion maalaiskunta ja Vehmersalmi.

Orinoron rotko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustinmäessä sijaitsee jäätikköjen uurtama pystyseinäinen Orinoron rotko, jonka pituus on noin sata metriä ja syvyys lähes 20 metriä. Rotkon pohjalla pulppuaa lähde, ja lumi ja jää säilyvät siellä kesäkuulle saakka. Alueella kasvaa muun muassa raidankeuhkojäkälä. Orinoron rotko kuuluu Savon seitsemään ihmeeseen.[8][9][10]

Aluerakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapamäki, Halola, Hankamäki, Hartikansalo, Hiismäki, Huovila, Huovilansalmi, Häikiä, Häyry, Jokilahti, Keinälänmäki, Kohmansalo, Konnuslahti, Kotalahti, Kivijärvi, Kurjalanranta, Lappi, Leppämäki, Leppävirta, Lylymäki, Moninmäki, Mustinmäki, Niinimäki, Nikkilänmäki, Näätänmaa, Oravikoski, Osmajärvi, Paukarlahti, Petromäki, Puponmäki, Rauvastenlahti, Reinikkala, Riihiranta, Saahkarlahti, Saamainen, Saijanlahti, Sarkamäki, Sarkaniemi, Soinilansalmi, Sorsakoski, Särkilahti, Särkijärvi, Tahvanala, Tanskansaari, Takkula, Timola, Tuppurinmäki, Unnukansalo, Valkeamäki, Valkeisenranta, Vehmaansalo.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Leppävirralla oli 9 782 asukasta, joista 5 563 asui taajamissa, 4 085 haja-asutusalueilla ja 134:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Leppävirran taajama-aste on 57,7 %.[11] Leppävirran taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[12]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Leppävirran kirkonkylä4 209
2Sorsakoski728
3Oravikoski377
4Varkauden keskustaajama*249
Orinoron rotko

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Varkauden keskustaajama ulottuu pääosin Varkauden kaupungin alueelle.

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Leppävirran väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 11 560
1985
  
 11 545
1990
  
 11 670
1995
  
 11 592
2000
  
 11 085
2005
  
 10 967
2010
  
 10 556
2015
  
 9 953
2020
  
 9 450
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talous ja elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa Leppävirran yrityksistä on jäseniä Leppävirran Yrittäjissä, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.lähde?

Hackman (nykyisin osa Iittala-konsernia) on Leppävirran Sorsakoskelta kotoisin oleva metallialan yritys. Leppävirralla toimii myös useita metalliteollisuuden alihankkijoita, kuten Supset Oy, Sorsakosken Konepaja Oy, Pivaset Oy, GeoTools Oy, Jarmatic Oy ym. Paikkakunnalla on LVI-alan yrityksiä, kuten Gebwell Oy (kunnan suurin yksityinen työnantaja), HögforsGST, PT Energiaporaus Oy, Mikenti Oy ym. Leppävirralla valmistetaan myös laivojen palo-ovia (Parmarine Oy) ja työmaatiloja ja tilaelementtirakennuksia (Parmaco Production). Leppävirralla on lisäksi paljon muita eri alojen yrityksiä, kuten Mikrotuki Jani Itkonen, Graafinen Suunnittelija Anssi Toivanen, Leppävirran Lääkäripalvelut Oy, JSE-Tek, ym.lähde?

Oravikoskella on toiminut Outokumpu Oy:n Kotalahden kaivos vuosina 1959–1987. Kaivos oli nikkelikaivos, jonka malmi sisälsi myös kuparia. Enimmillään kaivos työllisti yli 300 henkeä.lähde?

Palvelut ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkollinen kansanopetus ei ajan mittaan kyennyt tyydyttämään kansanopetuksen kasvavia tarpeita. Keisari Aleksanteri II pani v. 1856 alulle kansanopetuksen uudistamisen. Sorsakosken sahan kansakoulu avasi ovensa 1.10.1862 insinöörikapteeni Ekströmin tuparakennuksessa. Leppävirran tyttökansakoulu perustettiin 21.1.1872 Pekka Kansasen huoneissa Nikkilänmäellä. Kuntakokouksessa 5.11.1882 päätettiin perustaa kouluja sivukylille. Ensimmäinen sivukylä koulu valmistui kesällä 1884 Kurjalaan. Seuraavaksi tuli kansakouluja vuonna 1896 Timolaan, 1897 Kotalahteen, 1898 Mustinmäkeen ja Näädänmaahan, 1899 Moninmäkeen ja Sarkamäkeen sekä vuonna 1900 Haapamäkeen ja Konnuslahteen.[14]

Leppävirralla järjestettiin vuodesta 1871 lähtien kiertävä käsityökoulu vuoteen 1917 asti tiedetään ainakin sen toimineenlähde?. Lukuseura oli säätyläisten harrastuslähde?.

Palo- ja pelastuspalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävirran Koulutiellä sijaitsevalla paloasemalla sijaitsevat yksiköt johto- ja tarkastusauto, PS421 sammutusauto, PS423 säiliöauto, PS427 miehistö- ja ensivasteauto ja 2 venettä. Venesatamassa on vielä 1 vene.lähde?

Leppävirralla oli myös Sorsakosken taajamassa Sorsakosken TPK/VPK eli Leppävirran toinen paloasema. Sorsakosken palokunta lakkautettiin vuonna 2012.lähde?

Leppävirralla sairaankuljetus- ja ensihoitopalvelut tuottaa Kuopion yliopistollinen sairaala, yksikön tunnus on EPS 421.lähde?

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävirran vanhin torvisoittokunta perustettiin Sorsakoskelle, asialla oli opettaja Antti Tani. Leppävirralla syntyi laulukuoroja. Vilkkaina vuosina laulukuoroja oli peräti yhdeksän.[15]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Leppävirran perinneruoaksi valittiin kuivatusta kalasta ja sianlihasta tehty kapakalapaisti.[16]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävirralla on järjestetty kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Leppävirralla kahdesti: ensimmäisen kerran vuonna 1900 Laitisessa ja toisen kerran vuonna 1999.[17]

Matkailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävirran kuntakeskuksessa sijaitsee Sport & Spa Hotel Vesileppis, jonka yhteydessä toimii elämysmatkailukeskus sekä maastohiihtoon tarkoitettu maanalainen hiihtoareena, jäähalli ja monitoimiareena. Kalmalahden rannalla kirkonkylässä sijaitsee myös Mansikkaharjun leirintäalue. Niemilomat tarjoaa majoitus-, kokous- ja koulutustiloja.

Virkistyskalastusta voi harrastaa noin seitsemän kilometrin päässä kuntakeskuksesta sijaitsevalla Konnuksen kanava-alue (3 kanavaa 1800-luvun puolivälin tienoilta nykypäivään) ja Konnuskoskella. Kunnassa on myös Matkailukeskus Unnukka ja vuokrattavia lomamökkejä.

Leppävirralla sijaitsee myös Soisalon saari.

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Leppävirralla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Leppävirralla toimii Leppävirran helluntaiseurakunta.[19]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Leppävirran alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[20]

Tunnettuja leppävirtalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. 1 2 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. ↑ Kuntavaalit 2025, Leppävirta Oikeusministeriö. Viitattu 2.12.2025.
  6. ↑ Kuinka Leppävirta syntyi Leppävirta. Arkistoitu 19.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
  7. 1 2 Kuohunta kasvoi kapinaksi Varkaudessa ja Leppävirralla Itsenäisyys 100. Viitattu 18.1.2018.
  8. ↑ Orinoron rotko - yksi Savon seitsemästä ihmeestä visitleppavirta.fi. Viitattu 25.8.2016.
  9. ↑ Arkistoitu kopio Geologinen tutkimuslaitos, luontokohteet.geo.fi. Arkistoitu 26.8.2016. Viitattu 25.8.2016.
  10. ↑ Seija Väre, kuvat Antti Väre: Orinoro on yksi Savon seitsemästä ihmeestä 3.3.2010. anna.fi. Viitattu 25.8.2016.[vanhentunut linkki]
  11. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  12. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  13. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 9.1.2018.
  14. ↑ Olavi Holmi: Leppävirran Historia II, s. 283–304. Leppävirran Kunta, 1995.
  15. ↑ Olavi Holvi: Leppävirran Historia II, s. 306–318. Leppävirran Kunta, 1995.
  16. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  17. ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 19.12.2021.
  18. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  19. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  20. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ http://www.anuvehvilainen.fi/esittely.php (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Leppävirta&oldid=24215866”