Lohikäärmeiden tanssi
| Lohikäärmeiden tanssi | |
|---|---|
| Päivämäärä | 129–131 |
| Paikka | Westeros |
| Casus belli | Perimyskiista, valtakamppailu |
| Vaikutukset | Lohikäärmeiden kuolema, Targaryen-suvun heikentyminen |
| Osapuolet | |
| Rhaenyran kannattajat (”mustat”) | Aegon II:n kannattajat (”vihreät”) |
Lohikäärmeiden tanssi (engl. The Dance of the Dragons) on kuvitteellinen sota, joka käydään Westeros-mantereella osana George R. R. Martinin luomaa Tulen ja jään laulun maailmaa. Se on sisällissota, jonka käynnistää Targaryen-suvun jäsenten perimyskiista: kun kuningas Viserys I kuolee rauhanomaisen valtakautensa päätteeksi, rautavaltaistuimesta kamppailevat Rhaenyra Targaryen ja hänen velipuolensa Aegon. Sodasta tulee verinen, ja sitä käydään niin maassa, merellä kuin ilmassa lohikäärmein.
Targaryenien lisäksi sotaan osallistuu muitakin lordeja ja kokonaisia sukuja, jotka julistautuvat joko Rhaenyran tai Aegonin puolelle. Osapuoliin viitataan nimillä ”mustat” (Rhaenyra) ja ”vihreät” (Aegon): musta viittaa Targaryen-suvun tunnusväreihin, vihreä Suurtornin sukuun, johon Aegon kuuluu äitinsä kautta.[1] Kirjasarjan aikajanalla sota sijoittuu vuosiin 129–131.[2]
Sotaan ja sen jälkiseurauksiin viitataan useasti Tulen ja jään laulu -kirjasarjassa, mutta sen taustasta ja tapahtumista kerrotaan tarkemmin Tuli ja veri -romaanissa (2018) ja sen pohjalta tehdyssä televisiosarjassa House of the Dragon (2022–).[3] Sarjan maailmassa hahmot sen sijaan viittaavat sodasta yksityiskohtaisesti kertovaan historiikkiin ”Lohikäärmeiden tanssi, tositarina”, jota kutsutaan suurmestari Munkunin kirjoittamaksi.[2]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sisällissotaa edeltää Viserys I:n vuonna 103 alkanut valtakausi, jota pidetään Targaryen-suvun vallan huippuna: lohikäärmeitä on ennätyksellisen paljon ja muihin mahtisukuihin on rakennettu hyvät suhteet.[4] Viserys nimeää tyttärensä Rhaenyran perillisekseen huolimatta siitä, että perinteiden mukaan hallitsijan tulisi olla miespuolinen. Miespuolinen perillinen kuninkaalle syntyy hänen saadessaan uuden puolisonsa Alicent Suurtornin kanssa Aegonin vuonna 107. He saavat muitakin lapsia: tyttären Helaenan sekä pojat Aemondin ja Daeronin. Ajatus Aegonin tunnustamisesta perilliseksi alkaa saada kannatusta, mutta Viserys ilmoittaa, ettei aio muuttaa mieltään vaan pitää Rhaenyran perillisenään.[1]
Aegonin kruunaaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun 52-vuotiaan Viserys I:n terveys romahtaa ja hän kuolee, 23-vuotias Aegon kruunataan kuninkaaksi niin kutsutun ”vihreän neuvoston” pikaisella päätöksellä: päätöksen tekevät Alicent ja hänen isänsä Otto sekä kuninkaankaartin komentaja Criston Cole, lakimestari Jasper Kesytön, merenkulkumestari Tyland Lannister ja huhujen herra Larys Vahva. Päätöstä perustellaan muun muassa andalilaisella perinteellä, joka suosii miespuolista perillistä, ja neuvosto pelkää Viserysin ja Alicentin lasten turvallisuuden puolesta, mikäli Rhaenyrasta tulee kuningatar. Lisäksi Rhaenyran poikien uskotaan olevan aviottomia lapsia, joita neuvosto nimittää äpäriksi. Ainoastaan rahamestari Lyman Kennolan kerrotaan vastustavan Aegonin kruunaamista. Lyman menettää henkensä, ja useita muitakin Rhaenyran kannattajia vangitaan.[2]
Kun uutinen Aegonin kruunaamisesta saapuu Lohikäärmekivelle, Rhaenyran ”mustaksi neuvostoksi” kutsuttu joukko nimittää Aegonin ja vihreän neuvoston kapinallisiksi. Vastaavasti Aegon julistaa Rhaenyran ja tämän tukijat maanpettureiksi. Vaikutusvaltaisimmaksi tukijakseen Rhaenyra saa appensa Corlys Velaryonin, entisen merenkulkumestarin, jolla on huomattava laivasto. Rhaenyraa kannattavat myös hänen puolisonsa Daemon sekä Corlysin vaimo Rhaenys. Palvelukseensa hän saa myös isänsä kuninkaankaartilaisia sekä useita lordeja ja vasalleja. Suurtornien armeijaan verrattuna Rhaenyra on alivoimainen, mutta mustalla neuvostolla on enemmän lohikäärmeitä ja vahvempi laivasto.[2][5] Koska Rhaenyralla on enemmän lohikäärmeitä kuin ratsastajia, hän pyytää avukseen Targaryen- ja Velaryon-sukuisia aviottomia lapsia, joista osan lohikäärmeet hyväksyvät ratsastajikseen.[5]
Sodan alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sodan välttämiseksi vihreä neuvosto tarjoaa Rhaenyralle sopimusta, jonka mukaan tämä saa pysyä Lohikäärmeen ruhtinattarena ja Lucerys vahvistetaan Tuuliajon perijäksi, mikäli Rhaenyra tunnustaa Aegonin kuninkuuden.[2][5] Rhaenyra kieltäytyy ja alkaa etsiä itselleen liittolaisia niin Pohjoisesta, Laaksosta, Jokimailta kuin Myrskynpään Baratheoneilta. Myös osa etelän suvuista, kuten Costaynet ja Tarlyt, asettuvat hänen puolelleen.[5] Samalla Daemon pyrkii varmistamaan Jokimaiden tuen valtaamalla Harrenhallin lohikäärmeellään Caraxesilla.[6]
Sota pysyy verettömänä, kunnes Aegonin nuorempi veli Aemond surmaa Rhaenyran pojan Lucerysin lohikäärmeellään Vhagarilla. Samalla kuolee lohikäärme Arrax. Kostoksi Daemon lähettää Kuninkaansataman Punalinnaan kaksi murhaajaa, jotka mestaavat Aegonin esikoispojan Jaehaerysin.[6] Sota kärjistyy eri ryöstöretkinä ja taisteluina, ja Corlys Velaryon käynnistää Kuninkaansataman merisaarron. Otto Suurtorni pyrkii painostamaan etelän suvut puolelleen ja samalla tavoittelee liittolaista Triarkaatista[5], joka on Westerosin itäpuolella sijaitsevien Lys-, Myr- ja Tyrosh-vapaakaupunkien muodostama vaikutusvaltainen liittouma sekä Velaryonien vanha vihollinen[1].
Taistelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aarnikotkanorsi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aegonin Kouraksi nimetyn Criston Colen johtamat joukot miehittävät Kruunumailla muun muassa Hämärälaakson ja Aarnikotkanorren. Corlys Velaryonin puoliso Rhaenys puolustaa Aarnikotkanortta lohikäärmeellään Meleysillä mutta joutuu Aegonin ja Aemondin sekä näiden lohikäärmeiden Auringonloimun ja Vhagarin yllättämäksi: lohikäärmeiden kamppailussa Rhaenys ja Meleys kuolevat, ja Aegon ja Auringonloimu haavoittuvat vakavasti.[5] Vhagaria pidetään lohikäärmeistä vaarallisimpana, sillä se on ollut mukana sodissa Aegonin valloituksista lähtien ja kasvanut lähes yhtä suureksi kuin edesmennyt Balerion Mustakauhu.[7]
Nielu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kapeallamerellä käytävässä Nielun taistelussa (engl. Battle of the Gullet) Triarkaatin laivasto tuhoaa Velaryonien kotipaikan Vuoksenlinnan ja onnistuu surmaamaan Rhaenyran vanhimman pojan Jacaerysin ja tämän lohikäärmeen Vermaxin. Lisäksi Rhaenyran poika Viserys jää Triarkaatin vangiksi, ja hänen oletetaan kuolleen.[5]
Länsimaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rautasaarten lordi Dalton Greyjoy päättää tukea Rhaenyraa ja hyökkää laivastollaan Länsimaille, jossa rautasyntyiset tekevät ryöstöretkiä ja kaappaavat useita Lannister-suvun aluksia.[5]
Kuninkaansataman valtaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rhaenyra ja Daemon valtaavat Kuninkaansataman, ja Rhaenyra istuu rautavaltaistuimelle. Kaupunki kukistuu nopeasti erityisesti siksi, etteivät vihreän neuvoston lohikäärmeet ole puolustamassa sitä, ja kaupunginkaarti osoittaa uskollisuutta entiselle komentajalleen Daemonille. Leskikuningatar Alicent vangitaan, ja sekä hänen isänsä Otto että veljensä Gwayne surmataan. Kuningas Aegon onnistuu kuitenkin pakenemaan.[5][7]
Jokimaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jumalansilmä-järvellä Jokimailla käydään sodan verisin taistelu, joka tunnetaan nimillä Järvenrannan taistelu ja ”Kalanruoka” (engl. Fishfeed). Lisäksi Aemond aiheuttaa Jokialueilla huomattavia tuhoja lohikäärmeellään Vhagarilla. Pohjoisen ja Jokimaiden joukot onnistuvat kuitenkin surmaamaan Criston Colen. Aemond ja Daemon sekä molempien lohikäärmeet kuolevat, kun he taistelevat toisiaan vastaan Jumalansilmä-järven yllä.[7]
Lakeus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lakeudella Otto Suurtornin veljenpoika Ormund kerää tuhatpäisen joukon ja alkaa lähestyä Kuninkaansatamaa, vaikka useat Rhaenyralle uskolliset etelän suvut pyrkivätkin vaikeuttamaan etenemistä. Taisteluissa Ormundia auttaa Alicentin nuorin poika Daeron, joka ratsastaa naaraslohikäärme Tessarionilla.[5] He linnoittautuvat markkinakaupunki Vyörylään (engl. Tumbleton), mutta Pohjoisen ja Jokimaiden joukot hyökkäävät kaupunkiin ja surmaavat Ormundin. Kun Rhaenyran lohikäärmeratsastajat Vasara-Hugh ja Valko-Ulf siirtyvät Suurtornien puolelle, Vyörylä tuhoutuu lohikäärmeiden liekeissä, ja tuhannet ihmiset palavat elävältä.[7]
Voitokas Daeron joukkoineen jää kaupunkiin, kun kaavailtu hyökkäys Kuninkaansatamaan lykkääntyy: Hugh ja Ulf kiristävät Daeronia yhä uusilla vaatimuksilla, ja lopulta Hugh ilmoittaa tavoittelevansa rautavaltaistuinta itselleen. Odottamatta Addam Velaryon kuitenkin hyökkää Vyörylään lohikäärmeellään Meriusvalla: taistelussa kuolevat Daeron, Hugh ja Addam itse sekä heidän lohikäärmeensä Tessarion, Vermithor ja Meriusva. Ulf myrkytetään, ja hänen lohikäärmeensä Hopeasiipi karkaa. Jäljelle jääneet Lakeuden joukot päättävät vetäytyä koko sodasta.[8]
Lopputulos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rhaenyran kukistuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rhaenyran hallinto kaatuu, kun Kuninkaansatamassa syttyy kapina: kaupunkilaiset osoittavat tyytymättömyyttä hänen hallintoonsa ja pelkäävät, että pääkaupunkia odottaa samanlainen tuho kuin Vyörylässä.[7][8] Kaupunkilaiset tappavat kaikki nuoret lohikäärmeet, ja Rhaenyra menettää kapinassa myös oman lohikäärmeensä Syraxin sekä poikansa Joffreyn. Kun Rhaenyra pakenee kaupungista poikansa Aegonin kanssa, valtaistuimelle asetetaan ”aseenkantajakuninkaaksi” kutsuttu Trystane Tosilieska, jota väitetään Viserys I:n pojaksi. Rhaenyra vetäytyy Lohikäärmekivelle, mutta saari on tällä välin päätynyt Aegon II:n hallintaan. Aegon syöttää Rhaenyran haavoittuneelle lohikäärmeelleen Auringonloimulle.[8]
Aegon II:n valtakausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rhaenyran kuoleman jälkeen Aegon II palaa pääkaupunkiin, jossa Trystane Tosilieska ja tämän lähimmät kannattajat mestataan. Rhaenyran poika Aegon Nuorempi ja Daemonin tytär Baela kuitenkin armahdetaan. Niin Laakso, Pohjoinen kuin Jokimaat kokoavat huomattavan sotajoukon: liikekannalle heitä yllyttää etenkin Aegonin määräämät ankarat kostotoimet useita Rhaenyraa kannattaneita Kruunumaiden lordeja kohtaan. Vihreä neuvosto on vailla lohikäärmeitä ja menettää loputkin sotavoimansa, kun Jokimaiden joukot kukistavat Borros Baratheonin niin kutsutussa Kuninkaantien taistelussa. Kun neuvosto alkaa uhata panttivankiensa Baelan ja prinssi Aegonin henkeä, Corlys ja Larys järjestävät vallankaappauksen, jossa Alicent vangitaan ja kuningas Aegon murhataan. Uudeksi kuninkaaksi julistetaan kymmenvuotias Aegon, Rhaenyran ja Daemonin esikoispoika.[9]
Sodassa menehtyvät lohikäärmeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Lohikäärmeiden tanssi -sodan lohikäärmeet | |||
|---|---|---|---|
| Nimi | Ratsastaja kuolinhetkellä | Kuolinpaikka ja -aika | |
| Arrax | Lucerys Velaryon | Haaksirikkolahti, 129[6] | |
| Meleys | Rhaenys Targaryen | Aarnikotkanorsi, 129[5] | |
| Vermax | Jacaerys Velaryon | Nielu, 130[5] | |
| Myrskypilvi | Aegon Nuorempi (jää itse eloon) | Lohikäärmekivi, 130[5][7][8] | |
| Harmaa haamu | (kesyttämätön, joutuu Auringonloimun surmaamaksi) | ||
| Caraxes | Daemon Targaryen | Jumalansilmä, 130[7] | |
| Vhagar | Aemond Targaryen | ||
| Shrykos | – | Kuninkaansatama, 130[8] | |
| Morghul | – | ||
| Tyraxes | – | ||
| Haavelieska | – | ||
| Syrax | – | ||
| Meriusva | Addam Velaryon | Vyörylä, 130[8] | |
| Vermithor | – | ||
| Tessarion | – | ||
| Kuutanssija | Baela Targaryen (jää itse eloon) | Lohikäärmekivi, 130[8][9] | |
| Auringonloimu | |||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Martin, George R. R.: Tuli ja veri. (Alkuteos Fire and Blood, 2018.) Suomentanut Satu Loitsu. Otava, 2024. ISBN 978-951-1-49344-0
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Martin 2024, luku 12: ”Lohikäärmeen perilliset”
- 1 2 3 4 5 Martin 2024, luku 13: ”Lohikäärmeiden kuolema” (alaluku ”Mustat ja vihreät”)
- ↑ Sisättö, Vesa: Pahin tapahtuu aina, Game of Thrones -kirjailija julistaa uudessa suomennoksessa – mutta sitten siitä selvitään Helsingin Sanomat. 13.5.2024. Viitattu 1.8.2026.
- ↑ Antonsson, Linda; García Jr, Elio M. & Martin, George R. R.: The Rise of the Dragon: An Illustrated History of the Targaryen Dynasty, Volume One, s. 177. HarperCollins, 2022. ISBN 978-0-00-855710-2 (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Martin 2024, luku 13: ”Lohikäärmeiden kuolema” (alaluku ”Punainen ja kultainen lohikäärme”)
- 1 2 3 Martin 2024, luku 13: ”Lohikäärmeiden kuolema” (alaluku ”Poika pojasta”)
- 1 2 3 4 5 6 7 Martin 2024, luku 13: ”Lohikäärmeiden kuolema” (alaluku ”Rhaenyra voitonriemuisena”)
- 1 2 3 4 5 6 7 Martin 2024, luku 13: ”Lohikäärmeiden kuolema” (alaluku ”Rhaenyran kukistuminen”)
- 1 2 Martin 2024, luku 13: ”Lohikäärmeiden kuolema” (alaluku ”Aegon II:n lyhyt, murheellinen valtakausi”)
