Valtiovarainministeriön virkamiehet ehdottivat puheenvuorossaan eläkeiän nostamista nopeutetussa tahdissa 70 vuoteen. Ajatuksena on pidentää suomalaisten työuria niiden loppupäästä. Alinta vanhuuseläkeikää nostettiin 65 vuoteen vuonna 2017.
Virkamiesten mukaan uudistus voitaisiin toteuttaa siten, että alin vanhuuseläke nousisi kuusi kuukautta ikäluokkaa kohden, kunnes alin vanhuuseläkeikä olisi 70 vuotta. Tämän jälkeen vanhuuseläkeikä sidottaisiin jälleen elinajanodotteen kehitykseen nykyjärjestelmän tapaan. Eläkeiän nosto aloitettaisiin vuonna 2032.
Kysyimme eläkeasiantuntijalta ja lopullisen päätöksen tekeviltä poliitikoilta, mitä mieltä he ovat eläkeiän nostosta 70 vuoteen.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen asiantuntijan Tarmo Valkosen mukaan ministeriön esittämät toimenpiteet eivät sinänsä ole uusia.
– Eläkeiän nostossa 70 vuoteen kyse on ennen kaikkea nostonopeuden kiristämisestä, sillä nykysäännöillä eläkeikä olisi joka tapauksessa noussut kohti 70 vuotta elinajan pidentyessä. Ehdotuksessa vauhti olisi selvästi nopeampi.
Oppositio torjuu virkamiesten ehdotuksen
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo, ettei eläkeiän nosto kuulu puolueen esityksiin.
– Tämä VM:n esitys, jossa tuplavauhtia lähdettäisiin nostamaan eläkeikää, on erittäin kova nuorempien sukupolvien osalta. Pidän tärkeänä, että Suomessa pidetään kiinni perinteestä, joka on tuottanut tuloksia: Työeläkejärjestelmää vahvistetaan työmarkkinajärjestöjen kesken.
Virkamiehet eivät ehdottaneet muutosta kolmikantaiseen neuvottelujärjestelmään puheenvuorossaan.
SDP laskee, että virkamiesten esitys nostaisi nykyisten 50-vuotiaiden eläkeikää lähes neljä vuotta. Lindtman vetoaa myös siihen, että eläkejärjestelmän pitää kestää aikaa, ja sen pitää olla oikeudenmukainen sukupolvien välillä.
– Pahoin pelkään, että nostolla olisi myös vaikutusta nuorempien ikäpolvien luottamukseen meidän eläkejärjestelmää kohtaan.
Keskusta ei kannata näin kaavamaista nostoa. Puheenjohtaja Antti Kaikkonen tarjoaa eläkeiän nostoon omaa ”porkkanavaihtoehtoa”:
– Esitämme veroporkkanaa niille eläkeläisille, jotka haluaisivat työuraa jatkaa vielä lakisääteisen eläkeiän täyttymisen jälkeen. Uskomme, että sillä päästäisiin pehmeämmällä keinolla samantapaisiin tavoitteisiin, mitä valtiovarainministeriölläkin on.
Vasemmistoliito tyrmää virkamiesten ehdotuksen nopeasta eläkeiän nostosta. Puheenjohtaja Minja Koskela perustelee kantaansa sillä, että eläkeikä on joka tapauksessa nousemassa jo aiemmin tehdyillä päätöksillä. Kyse on hänestä myös sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.
– Tämähän ei ole ratkaisu, joka tulisi hopealuotina tähän tämän hetkiseen säästöurakkaan, vaan se vaikuttaisi vasta sitten pidemmällä aikavälillä. Eli yhdelle vaalikaudelle tästä on turha hakea ratkaisua.
Vasemmistoliitto ei lähtökohtaisesti kannata eläkkeistä leikkaamista, mutta kompromissia voisi hakea suurimpien eläkkeiden indeksikorotuksista.
– Olemme esittäneet progressiivista indeksiä, jossa osa korotuksista annettaisiin euromääräisinä. Se auttaisi pienempien eläkkeiden saajia ja toisaalta hillitsisi suurimpien eläkkeiden kustannusten nousua.
Hallituspuolueilla ei selkeää kantaa
Hallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset katsovat, että eläkeikään voidaan puuttua, mutta eivät halua sitoutua valtiovarainministeriön ehdotukseen.
Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo ei halua ottaa kantaa virkamiespuheenvuorossa esitettyyn tapaan nostaa eläkeikää.
Orpo toteaa, että kokoomus on esittänyt velkajarruohjelmassaan eläkejärjestelmän uudistamista siten, että siitä saataisiin kahden miljardien euron säästöt. Keinot puolue jättäisi kolmikantaiseen valmisteluun.
– Työurien pidentämistä pitää tarkastella kokonaisuudessaan eli alusta, keskeltä ja lopusta. Meillä työurat alkavat vanhempana kuin keskimäärin Euroopassa. Itse asiassa aika paljonkin. Meillä ollaan työuran aikana poissa monista eri syistä ja sitten on se loppuosa. Meidän mielestä pitää tarkastella, voidaanko sitä eläköitymisikää pidentää.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kehuu virkamiesten esitystä hyväksi, mutta hän ei paljasta puolueen kantaa eläkeiän nostoon.
Purran mukaan puolueen ohjelmapaperissa tulee olemaan useita esityksiä eläkkeistä liittyen sekä sopeutukseen että eläkejärjestelmän uudistamiseen.
– Näen, että sopeutustoimissa eläkkeitä ei voida sulkea ulkopuolelle.
Iäkkäitä koskevat erityssäännökset pois
Valtiovarainministeriö poistaisi kaikki jäljellä olevat iäkkäitä koskevat erityissäännökset työttömyysturvasta ja työkyvyttömyyseläkkeestä. Tarkoitus on vähentää aikaisen työmarkkinoilta poistumisen reittejä.
Tämä tarkoittaisi esimerkiksi 58 vuotta täyttäneiden ansiopäivärahan enimmäiskeston lyhentämistä 500 päivästä 400 päivään. 60 vuotta täyttäneiden erityisharkinta taas on helpottanut heidän työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyään.
Keskustan Kaikkosen mukaan osa näistä muutoksia voi olla perusteltua tarkastella eli näistä keskusta on kyllä valmis keskustelemaan.
Vasemmistoliiton Koskela sanoo, ettei kannata VM:n esitystä. Hänestä eläkejärjestelmää on jo myllätty, eikä hän näe tarvetta tehdä sitä uudestaan.
Virkamiesten mukaan näiden niin kutsuttujen rakenteellisten työllisyystoimien vaikutukset toteutuisivat asteittain, ja erityisesti eläkeikää koskevien muutosten täysimääräiset vaikutukset näkyisivät vasta pitkällä aikavälillä.
Alustavien laskelmien perusteella eläkeiän nostamisen työllisyysvaikutus olisi noin 50 000–120 000 työllistä.
Huoleen siitä, veisikö myöhäisempi eläköityminen työpaikkoja nuoremmilta, Etlan Valkonen vastaa luottavaisesti.
– Kansantaloudessa työpaikkojen määrä ei ole vakio. Vähänkään pidemmällä aikavälillä lähes kaikki löytävät kyllä töitä.
Hän viittaa aiempaan kokemukseen eläkeiän nostosta 60:stä 65 vuoteen, jonka vaikutukset työttömyyteen olivat vähäiset.
Mitä mieltä olet eläkeiän nostosta? Ota kantaa alla:
