Eläkeiän mahdollinen nostaminen seitsemäänkymmeneen ikävuoteen saa tyrmäävän vastaanoton Ylen haastattelemilta ihmisiltä helsinkiläisessä kauppakeskuksessa.
– Aivan kohtuutonta, että joutuu työskentelemään niin sanotusti ylimääräisesti, koska vanhemmat sukupolvet ovat päässeet aiemmin eläkkeelle ja nauttimaan siitä. Elämä ei saa olla pelkästään työntekoa, toteaa Viivi Roininen, 32.
Roininen hoitaa nyt puolivuotiasta Wilson-vauvaa, mutta on sitä ennen työskennellyt ravintola-alalla. Työvuorot ovat 11–12 tunnin mittaisia, ja työpäiviä voi olla kymmenen putkeen. Hän ei pysty näkemään itseään tekemässä sellaista työtä seitsemänkymppisenä.
– Ei siihen kunto riitä enää, kun tulee ikää.
Roinisen puoliso, Nopphadon Khonngam, 48, on alun perin kotoisin Thaimaasta. Hän on asunut ja työskennellyt Suomessa kokkina yli 30 vuotta. Hänen mielestään on surullista, jos eläkeikä nousee seitsemäänkymmeneen vuoteen.
– Ihmisen keho ei reagoi enää samalla tavalla kuin nuorena.
16-vuotiaat Elliot Wright ja Teo Sievinen eivät halua työskennellä enää 70-vuotiaana. Sievisen mielestä se olisi liian raskasta.
– Olisi hyvä, jos eläkeiän pitäisi siinä 65 vuodessa, missä se suunnilleen nykyään on, Sievinen sanoo.
Wright epäilee, onko 70-vuotias ihminen enää edes työkunnossa.
Kun Wright ja Sievinen itse pääsevät eläkkeelle jonain päivänä, he haluavat ottaa rennosti ja reissata.
Myös Antti Kauppinen, 38, kannattaa eläkeiän pitämistä nykytasolla.
– Oma isäni on nyt siinä iässä, ja se vaikuttaa aika hyvältä.
Kauppisen mielestä on kuitenkin hyvä, jos halukkailla on vapaaehtoinen mahdollisuus jatkaa työntekoa 70-vuotiaaksi asti.
Hän itse jäisi mieluummin aiemmin eläkkeelle ja toivoo, että sitä on kertynyt sen verran, että hän tulee sillä toimeen.
– En tiedä, millainen maailma on silloin, mutta olisi kiva matkustella ja piirrellä.
Virkamiehet haluavat pidentää työuria
Eläkeiän nosto on yksi keino, jolla valtiovarainministeriön virkamiehet haluavat pidentää työuria.
Virkamiehet julkaisivat keskiviikona perinteisen puheenvuoronsa ensi vaalikaudeksi. Tavoitteena on pysäyttää velkaantumisen kierre ja turvata hyvinvointivaltion perusta.
Virkamiesten puheenvuoro on tässä vaiheessa ehdotus poliitikoille, jotka tekevät mahdolliset päätökset myöhemmin.
Alinta vanhuuseläkeikää voitaisiin korottaa esimerkiksi siten, että ikäraja nousisi kuusi kuukautta ikäluokkaa kohden, kunnes alin vanhuuseläkeikä olisi seitsemänkymmentä vuotta. Tämän jälkeen vanhuuseläkeikä sidottaisiin jälleen elinajanodotteen kehitykseen, kuten myös nykyisin tehdään.
Alustavien laskelmien perusteella eläkeiän nostamisen työllisyysvaikutus voisi olla noin 50 000–120 000 työllistä. Vaikutukset toteutuisivat kuitenkin asteittain, ja muutosten täysimääräiset vaikutukset näkyisivät vasta pitkällä aikavälillä.
Eläkeikä määräytyy syntymävuoden perusteella. Alin vanhuuseläkeikä on se ikä, jolloin voi siirtyä vanhuuseläkkeelle. Työskentelyä voi jatkaa myös tämän jälkeen, ja se kerryttää työeläkettä aina ylimpään vanhuuseläkeikään asti. Tämän ikärajan jälkeen työnantajalla ei ole velvollisuutta järjestää työntekijän eläkevakuutusta.
Nykyisen alimman työeläkeiän voi tarkistaa Eläketurvakeskuksen sivulla.
