Ei rasismijupakan selvittelyä, ei Purran leikkauslistaa, ei julkisuuteen asti tulleita merkittäviä kiistoja.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on varmasti tyytyväinen, että hänen hallituksensa viimeinen budjettiriihi oli julkisuuteen päin vaalikauden tylsin.
– Vähän epäkiinnostava budjettiriihi, sanoisin tällaisessa positiivisessa mielessä, valtiovarainministeri Riikka Purrakin (ps.) totesi jo aamulla.
Hallituksen johtonelikon ja sen avustajien palaveri hallituksen toiminnasta ja arvoista valtioneuvoston edustuskartanossa Königstedtissä maanantaina pohjusti sopuisaa riihtä.
Riikka Purra oli antanut muille hallituksen puoluejohtajille selonteon, miten perussuomalaisten eduskuntaryhmä oli käsitellyt perussuomalaisten kansanedustajan Mauri Peltokankaan rasismiksikin arvosteltuja some-postauksia. Hallitus pääsee nyt eteenpäin tästäkin kesäkiistasta.
Budjettiriihen typistyminen yhteen päivään on myös tapa viestiä, että hallitukselta hommat sujuvat.
Veroalet velkarahalla
Tylsä budjettiriihi antaa hallitukselle tilaa kehua, että talous on kääntynyt kasvuun ja työllisyyden pitäisi alkaa kasvaa jossain vaiheessa.
Pitäisi. Työttömyyslukuja seurataan tarkasti loppuvaalikausi.
Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra korostavat, että hallitus tekee jo aiemmin sovittuja suuria menosopeutuksia myös ensi vuoden budjettiin, vaikka itse riihessä ei enää sovittu uusista sopeutuksista. Hallitus laskee, että menosäästöt ovat ensi vuonna liki miljardi euroa suuremmat kuin tänä vuonna.
Orpo ja Purra vakuuttavat, että mitään vaalibudjettia ei tehty, vaikka uusia säästöpäätöksiä ei tullutkaan.
Toisaalta. Eduskuntavaalivuodeksi on luvassa yhteisöveroale yrityksille ja palkansaajille tuloveroale, joka painottuu pieni- ja keskituloisille. Tämä kaikki tehdään tilanteessa, jossa valtio joutuu ottamaan uutta velkaa 12,4 miljardia euroa.
Tästä näkökulmasta arvioituna, veronalennuksia on aiemmin pidetty yhtenä vaalibudjetin merkkinä.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn viestitti tiistaina sekä Ylen haastattelussa että budjettiriihen alussa neuvottelijoille, että EU:n talouden tarkkailuluokan näkökulmasta sopusointuista olisi ”finanssipolitiikan virityksen muuttaminen keventävästä neutraaliksi vuonna 2027”.
Rehnin mukaan ei siis pitäisi jatkaa keventävällä linjalla. Keventävää tai toisella sanalla sanottuna elvyttävää finanssipolitiikkaa ovat esimerkiksi veronkevennykset tai valtion menojen lisäykset.
Sopeutuspäätökset eivät ole täysin poikkeuksellisia
Hallitus selittää ratkaisujaan sillä, että orastavaa talouden kasvua ei saa nyt vaarantaa.
Hallituksen aiemmat leikkaukset ovat olleet merkittäviä, mutta veronalennukset liudentavat sopeutusvaikutusta. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhoidon sekä Puolustusvoimien määrärahat kasvavat.
Orpon hallituksen sopeutuspäätökset eivät ole täysin poikkeuksellisia verrattuna joihinkin aiempiin hallituksiin.
Vähintään samaa suuruusluokkaa olevat, ellei jopa suuremmat sopeutukset suhteessa bruttokansantuotteeseen teki Paavo Lipposen (sd.) ykköshallitus vuonna 1995 alkaneella vaalikaudella. Silloin leikattiin lapsilisiäkin vaikeasta lamasta selviämiseksi.
Äänestäjän pelko on vaaliviisauden alku
Orpon hallitus noudattaa monien aiempien hallitusten tapaa, että vaalivuoden budjetissa ei äänestäjille tuoteta epämiellyttäviä yllätyksiä. Uudet leikkaukset tässä vaiheessa saisivat aikaan vastalausemyrskyn, joka muistettaisiin vielä vaaleissa.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen viimeisessä budjettiesityksessä tuettiin kansalaisia korkeista sähkölaskuista selviämiseen. Lisäksi lapsiperheet saivat budjettiriihestä ylimääräisen lapsilisän jo saman vuoden joulukuussa.
Silloinen hallitus halusi tukea perheiden ostovoimaa sekä kovien sähkölaskujen kanssa painivia suomalaisia, jotta suomalaiset jaksavat tukea ukrainalaisia sodassa Venäjää vastaan.
Soraääni taloustutkijoilta, uusia sopeutuksia toivottiin
Näin suoraa rahanjakoa kansalaisille ei ole nyt luvassa. Sen sijaan yritykset saavat helpotusta maksamiinsa yhteisöveroihin.
Ikävänä soraäänenä hallituksen kannalta on talouspolitiikan arviointineuvosto, joka toivoi vielä uusia sopeutuspäätöksiä tästäkin budjettiriihestä.
Neuvoston puheenjohtaja, professori Niku Määttänen sanoi elokuun alussa, että nykyinen hallitus ”on jättämässä seuraajalleen hankalan perinnön varsinkin hallituskauden alkuun”.
Arviointineuvoston terveisten perusteella hallituksen hanskat putosivat liian aikaisin.
Hallituksen kantti ei kestänyt vaalivuoden alla enää yhtään uusia leikkauksia. Seuraavat ikävät leikkaukset ja veronkorotukset jäävät uuden hallituksen tehtäväksi.
