Ahma on suuri kiusa Pohjois-Suomen tunturiseutujen poronhoidolle.
Esimerkiksi Muotkatunturin paliskunnassa Inarin koillisosassa ahma aiheuttaa erityisen paljon porovahinkoja. Ahman jäljiltä voi helposti löytyä jopa kymmeniä poronraatoja kerralla.
Ahmat ovat Muotkatunturin poroisännän Tarmo Ljetoffin mukaan lisääntyneet runsaasti. Tavallisesti ahma elää ja kulkee yksin, mutta nyt kun niitä on runsaasti, ovat ne myös oppineet uuden tavan saalistaa.
– Ahmat ovat lisääntyneet niin paljon, että ne tekevät jo tiimityötä, vähän niin kuin Brysselissä. Ahmoja on monta yhtä matkaa ja kaksikin ahmaa on jälkien perusteella laukottanut yhdessä poroja. Ja sitten ne tappavat ihan nippuun, 10-15 poron läjään, kertoo Ljetoff.
Naapuripaliskunnassa tilanne ei ole yhtä paha
Naapurissa Muddusjärven paliskunnassa ahma ei ole ollut viimeisinä vuosina suurena kiusana, kertoo poromies Uuno Angeli.
Maasto ja lumiolosuhteet ovat poromiesten onneksi välttäneet suuremmilta vahingoilta.
– Kun on paljon tiheää metsää ja paksusti pehmeää, upottavaa lunta, ei ahmalla ole saalistuskuumetta, Angeli kertoo tyytyväisenä.
Poronhoito vaatii muutosta
Ahmanpyyntilupaa ei ole kuitenkaan helppoa saada, sillä eläin on ollut täysin rauhoitettu yli 30 vuotta. Maa- ja metsätalousministeriö on valmistelemassa asetusta poikkeusluvista, joilla saataisiin kaataa ahmoja poronhoitoalueella.
Poromiehet ja Paliskuntain yhdistys vaativat tehokkaampaa petojen poistolupakäytäntöä. Toiminnanjohtaja Anne Ollila myöntää, että tilanne on vaikea.
– Ahmahan on siinä mielessä hankala, että sille ei ole mitään poistolupia saanut 30 vuoteen. Sen kanssa välillä ollaan helisemässä paikoitellen.
– Kun joku peto alkaa tappamaan poroja enemmissä määrin, niin sille voi hakea poikkeuslupaa – mutta ahmalle ei voi. Me tarvitsemme tehokkaamman poistolupakäyntännön, Ollilla selittää.
