Sápmi
Artikkeli on yli 10 vuotta vanha

75-vuotiaalle kuusamolaismiehelle karhut ovat kuin lapsia

Kuusamolainen Sulo Karjalainen hoitaa kuutta karhuaan kuten lapsiaan. Karhujen kanssa ei pärjää, jos ei saa luottamusta, Karjalainen tietää. Hänellä on myös neuvot siihen, kuinka toimia, jos karhu tulee vastaan.

  • Kaisa Aikio

Ihmisillä on pääasiallisesti lemmikkeinä kissoja tai koiria, mutta kuusamolaisella Sulo Karjalaisella on karhuja.

Karjalaisella on kokonaista kuusi karhua hoidettavanaan, suurin niistä on monissa elokuvissakin esiintynyt 450 kiloa painava, 16-vuotias Juuso.

Karhuista on tullut miehelle tärkeitä.

– Ne on minun perheystäviä, lemmikkejä, ihan niin kuin koirat tai mikä tahansa eläin, jonka kanssa on ystävystynyt ja saavuttanut luottamuksen. Karhujen kanssa ei pärjää, jos ei saa luottamusta.

Karjalainen peri karhut petoeläintutkimuskeskukselta

Juuso ja muut karhut asuvat aidassa, koska ne eivät pärjää luonnossa.

Aiemmin osa niistä asui valtion petoeläintutkimuskeskuksessa, joka kuitenkin lakkautettiin Kuusamossa 90-luvulla. Karhujen oli joko ryhdyttävä turismin vetonaulaksi tai kuoltava.

Sulo Karjalainen on työskennellyt ikänsä karhujen kanssa ja päätti ottaa ne luokseen. Hän vahvistaa todeksi lastensadun karhusta, joka tykkäsi herkuista.

– Hunaja on ylitse kaiken. Hunaja, omenat, poronliha ennen kaikkea ja merilohi.

Viimeksi tänä keväänä Karjalaiselle tarjottiin Lappeenrannasta orpoa, nuorta karhua, mutta aitaukset ovat täynnä.

Karhun kohdatessa tärkeää on pitää kasvot karhuun päin

Saamelaisten vanhan tarinan mukaan kannattaa pyllistää, kun kohtaa karhun. Karjalaisella kuitenkin on antaa parempia neuvoja, jos karhu tulee vastaan.

– Pitää pysähtyä, pitää kasvot aina karhuun päin ja perääntyä takaperin pois. Karhulle ei saa kääntää selkää ja lähteä juoksemaan, koska silloin karhu ajattelee, että minäpä vähän korjaan vauhtia, Karjalainen valottaa.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia

Espánnja gonagaspárra lei stáhtagalledeamis Suomas álgovahkus. Galledeami isidastii Suoma Dásseválddi presideanta Alexanfer Stubb.

Materiaal lii uáivildum tuárjuđ máttááttâs sämiuáinust. Tom puáhtá luođiđ riijâ sämmilâš šoŋŋâdâhrääđi nettisijđoin.

Valjis giehtačállosiin leat válljen gávcci buoremusa. Mielde leat earret eará máinnas boazodoallo­studeanttas ja draamakomediija­ráidu.